Pantterit, SM-osaturnaus I

Nyt se lopultakin alkoi. Pantteriorkesteri vietti urheilullisen lauantaipäivän Tampereella Hervannassa. Heräsin Jessen kanssa 5.00 ja lähdimme kotoa jo klo 6, joten tunnelmat olivat "hieman" väsyneet ajaessamme kohti sovittua bussin lähtöpaikkaa Pirkkolaan ja perillä sain auton tyydyttävästi parkkiruutuun ”jo” kolmannella yrityksellä. Parkkipaikalla vastaan tuli Pyry, kasvot iloisessa virneessä: "Moro Karppaset!". Ajattelin mielessäni, että mitä tuokin tuossa virnistelee… tähän aikaan yöstä. Kun Jesse ryntäsi halaamaan Pyryä, huomasin, että ukkojen into alkoi tarttua minuunkin. VP hyppäsi autosta ja sanoi heti ensimmäiseksi: "GBK on aika paha, eikö ?", komeasti ruskettunut Jyri virnisteli toivotellessaan iloisesti hyvät huomenet. Jyrin iskä ei ollut ihan niin iloisen ja pirteän näköinen ;). Bussille käveltyäni kaikki pelurit olivat jo valmiina ja pirteinä kuin mitkä. Nyt päästään tositoimiin...

Pääsimme matkaan lähes sovittuun aikaan, odoteltuamme hetken KoiPSin Väärälle P-paikalle sortunutta peluria. Ja eikun matkaan. Pyry kaivoi kirjastostaan futisleffan, jota äijät katsoivat silmät palaen ja taputtaen, kun leffansankari teki hienon maalin. Itsellä meinas vielä silmäluomet painaa, muttaheräsin horroksesta taputusten raikuessa... Pirkanhovissa pysähdyimmekahville ja koneeni alkoi pikkuhiljaa käynnistyä.

Hervannassa kävellessämme kentälle vastassa oli touhuavat Tomi ja Petri, jotka toivottivat meidät tervetulleeksi. Kentän nurmi oli aivan loistavassa kunnossa, ilma oli lämmin, joten olosuhteet olivat ihanteelliset.

Klo10:45 GBK – Pantterit, tulos 0–4

Eka peli ja "pikkuinen" jännitys: Samppa sanoi asettuessamme alkuhuutorinkiin, ettei saa jalkojensa tärinää loppumaan. Peli käyntiin ja – olimmekin kuin FC Barcelona parhaimmillaan. Pallo liikkui mieheltä toiselle, kaikki tiesivät mitä tehdä seuraavaksi joko pallon kanssa tai ilman. Avaukset olivat nopeita, syöttöjä tyhjään tilaan. Ottelu oli ohi 5 minuutissa, loppu oli kosmetiikkaa. Jyrikin, vaikka tuli suoraan etelän lämmöstä pelasi kuin ei olisi ollut yhtään treeniä pois. Olin hämmästynyt, kuinka valmista pelimme oli. Vielä maanantaina harjoituksissa pakka oli pahasti sekaisin.

Klo 12:15 Atlantis – Pantterit, tulos 1 – 5

Edellisen ottelun meininki jatkui. Kaikki toimi. Tosin olimme niin paljon parempia, että pakistomme halusi päästä myös maalien makuun. Välillä Jesse P oli ainoa puolustuspelaaja. Siitä annoin palautetta Pyrylle ja Joonalle.

Heti Atlantis-matsin menimme kiireesti syömään. Saavuimme lounaspaikalle noin klo 13 ja olimme takaisin kentällä n. klo 13:45. Painotimme pojille maltillista syömistä, jonka äijät jo entuudestaan tietävät. Siitä huolimattahuomasin itsessänikin armotonta väsymystä palatessamme pelipaikalle ja aavistelin ongelmia seuraavaan matsiin.

Klo 14:30 Honka – Pantterit, tulos 5–1

Lämmittelimme normaalisti. Ukot olivat ihan muissa maailmoissa pastan painaessa vatsanpohjassa, ja silmät eivät meinanneet pysyä auki minullakaan. Matsi käyntiin ja n. minuutin kohdalla johdimme 1–0. Sitten alkoi tapahtua. Vastustaja pelasi pitkiä palloja, ja heidän kärkensä rankaisi lähes joka tilanteesta. Ennen kuin tajusimmekaan, peli oli 3–1. Alkoi käsien levittely ja pelikavereiden sättiminen. Erätauolla rauhoittelin pelureitamme ja pyysin poikia katsomaan toisiaan kasvoihin. Pyry oli aivan likomärkä hiestä ja muilla kasvot olivat ihan kuivat. "Nyt jalat liikkeelle!" Jesse K haukotteli ja totesi, että on ihan poikki. Kahden ensimmäisen ottelun ajatus oli kadonnut ruokatauolla, syötöt menivät seisoville pelaajille ja vastustaja voitti lähes kaikki kaksintaistelut. Hyökkääjät yrittivät vuorotellen keskeltä, josta vastustaja purki pitkiä palloja ja heidän kärkensä oli koko ajan vaarallinen. Hävisimme lopulta 5-1. Seuraavassa turnauksessa, jos meillä on moinen lounastauko, täytyy harkita, menemmekö syömään ollenkaan: omat eväät vois olla parempi vaihtoehto.

Klo 16:00 JJK – Pantterit, tulos 1–2

Tauko ennen viimeistä matsia auttoi. Ukot olivat jo hereillä, ja heti aloitusvihellyksen jälkeen hyökkäyksemme alkoi vyöryä vastustamattomasti aamun matsien tapaan ja hetkessä johdimme jo 2–0. Kaksi minuuttia ennen loppua Rishi sai tärskyn käsilleen vastustajan kovasta laukauksesta. Ridei maaliin, vastustajan ensimmäinen tilanne ja kavennusmaali oli tosiasia.

Matsin jälkeen nopea suihku ja kotimatkalle. Matkan aikana keskustelimme Maaritin kanssa Honka-matsista ja kerroin, että moisia romahduksia olen nähnyt ennenkin – kuuluu pallopeleihin.

Pirkkolaan tultaessa olimme jo unohtaneet päivän takaiskut. Kaiken kaikkiaan lupaava alku SM-sarjaan. Pelimme on parantunut huomattavasti ja eri pelipaikoille löytyi lisää vaihtoehtoja. Kuntopuolella on tapahtunut valtavaa kehitystä, joten siitä syystä pelitempomme on huomattavasti parempi kuin viime vuonna. Pelaajamme menevät korkeisiin palloihin pelotta ja potkutekniikassa on kautta linjan selvää kohennusta. Rishin avaukset ovat nopeampia, tarkempia ja laadukkaita, joista pakkien on helpompi jatkaa peliä eteenpäin.

Tästä on hyvä jatkaa. Olemme sarjassa toisena, samoissa pisteissä Hongan kanssa. Tosin Honka on pelannut yhden matsin vähemmän kuin me.

Tänään treeneihin. Olen miettinyt paria juttua, jolla parannamme peliämme edelleen...

Erityiskiitokset Juhalle, joka selvisi Jessen parina aivan loistavasti.

Kiitoksia myös kuljettajallemme turvallisesta matkasta.

Timppa